etusivulle etusivulle
etusivulle haku yhteystiedot

Haapalehdon tila

Haapalehdon tila – ohjelmapalvelua perinnemaisemassa ja kansallispuistossa

Leivonmäen kansallispuiston keskellä sijaitseva Haapalehdon tila on vanha pienviljelystila, jonka peltoja hoidetaan nykyisin pääosin perinnebiotooppeina. Pellot ja kukkaniityt, joita laiduntavat vuohet, lampaat, vasikat ja hevoset, rakennushistoriallisesti arvokas pihapiiri sekä ympäröivä kansallispuisto luovat erityiset puitteet tilan harjoittamalle matkailutoiminnalle ohjelmapalveluiden tarjoajana.

Oli osin sattumaa, että Lea-Elina Nikkilä päätyi Keski-Suomeen ja Haapalehdon tilalle. Ainutlaatuiseen tilaisuuteen muuttaa keskelle suojelualuetta oli tartuttava, kun siihen tarjoutui mahdollisuus! Alusta alkaen oli kuitenkin selvää, ettei tilalla elä harjoittamalla nykymuotoista maataloutta. Jotain muuta oli keksittävä. Palkkatyön lisäksi yrittäjyys oli luonteva lisä elannon kokoamiseen. Maaseutuyrittäjyys oli tuttua jo kotoa Urjalasta Hämeestä, jossa Lea-Elina oli itsekin ehtinyt toimia luomuviljelijänä liki kaksikymmentä vuotta.
Matkan varrella oli hankittu ensin agronomin tutkinto ja myöhemmin filosofian maisterin tutkinto pääaineena ympäristötiede ja -teknologia, jotka antoivat lisäeväitä asiantuntijuuteen perustuvaan toimintaan.

Yritys tarjoaa opastettuja kierroksia ryhmille Haapalehdon perinnebiotooppi- ja luomutilalle sekä ympäröivään Leivonmäen kansallispuistoon. Alueella sijaitseva Haapasuo tarjoaa mahdollisuuksia suoluonnon monipuoliseen esittelyyn. Palveluna tarjotaan myös nuotiokahvit ja teet lämpimän, paikallisen juustolan tuottaman leipäjuuston ja hillon kera. Ympäristövastuullisuus on keskeisellä sijalla toiminnassa. Yhteistyössä eri yritysten kanssa tarjoutuu mahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuun, saunaan, majoitukseen sekä veneiden ja polkupyörien vuokraukseen. Ratsastusvaelluksesta on syntynyt matkailupaketti joutsalaisen Saaga-tallin kanssa.

Ympäristöstä tukea yrittäjyyteen monella tapaa

Idea matkailutoiminnasta kumpusi Haapalehdon tilan ainutlaatuisesta sijainnista ja perinteistä. Perinnetilaa ympäristöineen ja rakennuksineen tuntui olevan osittainen velvollisuuskin ylläpitää ja kehittää. Ensimmäiset asiakasryhmät vierailivat Haapalehdon tilalla noin kymmenen vuotta sitten. Toiminnan kehittämisessä oli suurena apuna Lea-Elinan oma työura, toimiminen hanketehtävissä ja osallistuminen maakunnan suunnittelutöihin. Tukea on löytynyt koulutusorganisaatioista ja kehittämishankkeista. Hyvänä esimerkkinä Lea-Elina mainitsee ylimaakunnallisen Polku mansikkapaikalle –hankkeen. Aktiivinen toiminta on luonut yhteyksiä ja avannut näköalaa myös oman yrityksen kehittämiseen. ”Tukea on hyvin saatavilla, avun löytäminen on lähinnä vain itsestä kiinni”, Lea-Elina arvioi.

Tilan rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen on saatu ympäristöhallinnon tukea. Lisäksi maatalouden ympäristötuen erityistukea saadaan perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuden hoitoon sekä luomuviljelyyn. Lisäksi toimintaympäristöä on voitu kehittää kestävän metsätalouden tuen avulla. Varsinaiseen ohjelmapalvelutoimintaan tilalla ei ole sen sijaan tarvinnut tehdä suuria investointeja.

Leivonmäen kansallispuisto tarjoaa monella tapaa tukea yrityksen toimintaan. Kansallispuisto-brandi helpottaa markkinointia. Metsähallituksen kansallispuistoon rakentama palveluvarustus, joka pääosin valmistui syksyllä 2005, palvelee hyvin tilan tarpeita. Metsähallituksen kanssa hiljan solmittu sopimus mahdollistaa rakenteiden käytön yritystoiminnassa. Sopimushintaa (30 euroa vuodessa ja 1,50 euroa asiakasta kohti) Lea-Elina pitää oman toimintansa osalta varsin kohtuullisena, koska alhainen vastike voisi vääristää kilpailua. Osa alan yrittäjistä joutuu tekemään omia investointeja ja laskuttamaan niiden osalta asiakkaitaan.

Erityisryhmille ammattimaista palvelua

Luontoharrastajat sekä luontoalan järjestöt ja harrastajaryhmät muodostavat Haapalehdon tilan keskeisen asiakasryhmän. Tilaan ja kansallispuistoon käy lisäksi tutustumassa mm. luontoalan asiantuntija-, eläkeläis- ja koululaisryhmiä sekä yritysten ja yhteisöjen henkilöstöä. Kesä on sesonkiaikaa toukokuusta syyskuuhun. Tulevaisuudessa erityisryhmät voisivat olla kohderyhmänä, sillä liikuntarajoitteisten tarpeet on otettu huomioon kansallispuiston palveluvarustuksessa. Kiinnostusta on myös ympäristökasvatukseen.

Ohjelmapalveluyrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessä on kuitenkin pyrkimys toiminnan ammattimaiseen otteeseen. Tätä osoittaa myös tuore, Lea-Elinan suorittama maaseutumatkailun ammattitutkinto sekä yrityksen hankkima ympäristödiplomi. ”Pienet toimijat tuovat maaseutumatkailuun ja isoihinkin tuoteperheisiin väriä ja omaleimaisuutta”, Lea-Elina korostaa.
Mutta ammattimaisuuteen ja esimerkiksi hinnoitteluun olisi alalla havahduttava kiinnittämään entistä enemmän huomiota, ja heittää haasteen asiassa myös Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:lle.

Mielessä runsaasti kehittämisajatuksia

Toimiminen yrittäjänä palkkatyön ohella on merkinnyt kiirettä ja jatkuvaa töiden sovittelua. Helpotusta on tuonut sesongin sijoittuminen kesään. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus katsoa, millaisia kehittymismahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa lisäämällä markkinointia ja kehittämällä asiakkaita kiinnostavia tuotteita. Ajatuksena on, että ympäristöosaaminen luo pohjaa yrityksen ja sen tarjoamien tuotteiden imagolle. Nykyisistä tuotteista saatavalla asiakaspalautteella on toimintaa ohjaava vaikutus.

Internetin ja laajakaistan tulemisen Lea-Elina näkee tarjoavan paljon uusia mahdollisuuksia erityisesti pienimuotoiselle luontoyrittäjyydelle markkinoinnin suhteen. Keski-Suomen kunnissa asiaa on viety varsin hyvin eteenpäin. Periaatteessa liki joka taloon on ollut mahdollista saada toimivat yhteydet. Viime syksystä yhteydet ovat toimineet kansallispuistonkin keskellä.

Uusia toiveita ja odotuksia Lea-Elinalla kohdistuu alueelle suunniteltuun luontokeskukseen. Suunnittelutyö on aloitettu kiinnostavan käyntikohteen saamiseksi Päijänteen rantaan Rutalahteen. Keskus voisi tuoda myös lisäresursseja alueen kehittämiseen. Luontokeskussuunnitelmissa tähytään myös voimakkaasti kehittyvän Himoksen alueen kehittämiseen.

Luontoalan yrittäjyyden kehittämisen osalta Lea-Elina korostaa, että työtä on edelleen tehtävä kaikilla tasoilla, yrittäjyyden parissa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. ”Aika hyvin nykyisin onkin löydetty kehittämiskohteet”, Lea-Elina arvioi. Hankerahoituksen ja –toiminnan sujuvuus ilman turhan monimutkaisia paperitöitä on asia, johon pitää kiinnittää huomiota. Jatkossa tarvitaan myös lisää päällekkäisyyksien poistamista sekä yhteistyön ja luottamuksen vahvistamista. ”Yhteistyöllä ja verkostoilla on suuri merkitys, mutta käytännössä yrittäjien aika osallistua on varsin rajallista”, Lea-Elina toteaa.

Lisätiedot:
Lea-Elina Nikkilä
Haapalehdon tila
Haapalehdontie 141
41730 Kivisuo
puh. 0400 131 826
lea-elina.nikkila@haapalehto.inet.fi
http://www.soitajatilaa.com/

 
Copyright © 2005 Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry