etusivulle etusivulle
etusivulle haku yhteystiedot

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa - tervasta teknologiaan

Pohjanmaan maisemaan kuuluvat alavat rannat, jotka aiheutuvat maankohoamisesta. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä jääkaudesta ”palautumisesta” on Hailuodon syntyminen. Saari asutettiin vasta 1000 vuotta sitten ja on syrjäisyytensä ansioista säilyttänyt omaleimaisuutensa. Ympäristöministeriö onkin nimennyt sen kansallismaisemaksi. Yleensäkin maakunnan ympäristön tila on erittäin hyvä ja alue on tärkeä Suomen luonnon ja monimuotoisuuden kannalta. Perämeren rannikon maisemalle tyypillistä on mataluus. Kohoava rannikko hidastaa mereen laskevien jokien virtausta. Aikanaan ne tulevat kääntämään juoksunsa sisämaahan päin, tulevaan alamäkeen.

Varsinaisen asutuksen ensimmäiset merkit ovat kuitenkin jo kivikauden lopulta säilyneet jätinkirkot. Varhaisimmat asutukset sijoittuivat jokien suistoihin ja merenlahtiin, esimerkkinä tällaisen perustalta syntynyt Kierikkikeskus Yli-Iissä. Myös Kalajoen suulla 1500-luvulta asti sijainnut Plassin kylä on kuuluisa kulttuurinähtävyys. Itään päin mentäessä alavat niityt ja rantalakeudet vaihtuvat vaaramaisemiin, joista kuuluisampia on Oulangan kansallispuisto Kuusamossa. Maakunnan asutus, talous ja osin kulttuurikin on aina suuntautunut kohti rannikkoa ja merta. Kainuun sydänmaita ja jokireittejä myöten maakunta on ollut yhteydessä maailman merille ja manterelle lukuisten satamiensa, vientikaupan ja siirtolaisuuden myötä.

Taloudessa Pohjois-Pohjanmaa on ollut aktiivinen historiansa aikana. Keskiajalla merkittävä vientituote oli lohi. Siitä kantoivat veronsa niin valtio kuin kirkkokin. Vientiä riitti aina Tukholmaa ja Pietaria myöten. Parisataa vuotta myöhemmin Oulusta oli kehittynyt maailman johtava tervan vientisatama. Terva tuotiin kaupunkiin Kainuun salomailta tervaveneillä Oulujokea pitkin. Rannikkoseutujen järeimmät puustot oli käytetty tervantuotantoon ja rakentamiseen edellisinä vuosikymmeninä. Oulun tervahistorian kukoistus päättyi vasta puisten laivojen vähetessä maailman meriltä. Sitä ennen kaupungin terva ja pikivarastoja ehtivät koetella tulipalot. Osa oli onnettomuuksia, osa tuhopolttoja, kuten englantilaisten toimeenpanema Krimin sodan yhteydessä.

Politiikan saralla maakunnasta on lähtöisin mm. presidentit Kyösti Kallio Nivalasta ja Ståhlberg Suomussalmelta. Kulttuuritoiminta on aina ollut vilkasta . Seudulta on lähtöisin niin kirjallisuuden (V.A. Koskenniemi, Ilmari Kianto, Kalle Päätalo, Joni Skiftesvik…) kuin musiikin ( Leevi Madetoja, Soile Isokoski…) ja taiteen alalta (Vilho Lammi…) lukuisia merkkihenkilöitä. Myös vahvalla uskonnollisuudella on vaikutuksensa pohjoispohjalaisten ihmisten keskuudessa. Alueen vahvoja herätysliikkeitä ovat vanhoillislestadilaisuus ja herännäisyys ja ortodoksisuudellakin on sijansa maakunnassa.

Oulun seudun talouden kasvu perustui tervan jälkeen sahateollisuuteen ja puutuotteiden vientiin. Nykyisin Oulun vauraus on pääosin yliopiston ja huipputeknologian ansiota
Maakunnalla on hyvät yhteydet sekä Ruotsiin että Venäjälle ja se on kautta historiansa toiminut siltana idän ja lännen välillä. EU:n myötä se on ollut mukana Interreg-ohjelmissa, joilla on avattu uusia yhteistyömahdollisuuksia Karjalan suuntaan. Perämerenkaari on taas tiivistänyt yhteistyötä lännen suuntaan. Oulun ja maakunnan kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttamassa mm. Oulun yliopisto, Oulun teknologiakylä, VTT, Medipolis sekä suuri joukko alueen innovaatioympäristön muita yrityksiä.
Luontoyrittämisen läheisiä osaajatahoja Pohjois-Pohjanmaalla:



Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Naturpolis Oy - Nordic Business Center

Oulun yliopiston ympäristöala

 
Copyright © 2005 Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry