etusivulle etusivulle
etusivulle haku yhteystiedot

Siniristihoitola


Ruhajoki Oy ja Siniristihoitola: Kylpy- ja hoitoturpeesta elämyksiä ja rentoutusta

Veljesten Heikki ja Hannu Ruhan omistaman Ruhajoki Oy:n hoitoturvetuotanto alkoi 1997, kun yhtiön omistamalta suolta Ähtäristä löytyi erinomaisesti hoito- ja kylpyturpeeksi soveltuva turvekerros. Keski-Euroopassa turvehoitokulttuurilla on vuosisataiset perinteet, mutta Suomessa turve on nähty perinteisesti lähinnä energian lähteenä.

Luonnon tarjoamaan raaka-aineeseen osattiin kuitenkin tarttua uudella tavalla. Nyt Lehtosuon hoitoturvetta toimitetaan satoihin luontaistuotekauppoihin ja hoitoloihin. Lisäksi Hannu Ruhalla on Seinäjoella monipuolisesti turvehoitoja ja -kylpyjä tarjoava Siniristihoitola. Veljekset toimivat aktiivisesti myös alan koulutuksen tarjoajina.

Toiminnan aloittaminen vaati Ruhan yrittäjäveljeksiltä erikoisosaamisen hankkimista. Kylpy- ja hoitoturvealan osaamiseen perehdyttiin ensin maakunnallisen Elantoa Suosta –ohjelman hankkeissa ja myöhemmin Jyväskylän sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitoksen Turvehoitojen erityisasiantuntija -koulutuksessa.

Hoitoturpeen jatkojalostukseen ja tuotteistamiseen paneuduttiin tosissaan. Nostettu turve vaatii aina hienontamista tasaiseksi massaksi, jota on helppo ja miellyttävä sivellä iholle. Tuotantoa varten kehitettiinkin oma konekanta, kun tarkoitukseen täysin soveltuvia koneita ei markkinoilla ollut. Tuotekehitys on jatkunut erilaisten kylpy- ja hoitoturvetuotteiden ja turvehoitopakettien synnyttämiseksi. Tuotemerkki Lehtosuon Hoitoturve – Lehto Peat rekisteröitiin alkuvuodesta 2002. Sarjaan kuuluu erilaisten kotihoitoihin tarkoitettujen hoitoturvepakkausten lisäksi turveshampoo, -saippua ja jopa -parranajogeeli.

Yritystoiminnan alkuun saattaminen syntyi vähin askelin tiedon lisääntyessä. Suurena apuna kylpy- ja hoitoturvetuotannon kehittämisessä toimi Geologian tutkimuslaitoksen ja geologi Riitta Korhosen tekemät tutkimukset ja analyysit. Korhonen myös antoi idean yritystoiminnan aloittamisesta. Hannu Ruha muistelee todenneensa tuolloin ”rahalla olevan parempiakin paikkoja kuin suo”. Alkuinvestointien ja vaikean ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toiminta lähti kuitenkin kasvamaan nopeasti.

Hoitoturpeen tuotanto perustuu soveltuvan raaka-aineen nostamiseen suon syvemmistä turvekerroksista. Jotta lopputuotteen korkea laatu pystyttäisiin takaamaan, on sopivan turveraaka-aineen nosto tärkeimpiä vaiheita tuotteen jalostusketjussa. Sopiva turve on yleensä lähellä suon pohjaa, jossa on vanhaa ja pitkälle maatunutta turvetta. Sen sekaan ei saa eksyä hapettunutta pintaturvetta, joka voisi laukaista koskemattomassa turpeessa käymisreaktioita. Nostettu turve jauhetaan välittömästi luonnontilaisena hienoksi massaksi. Sitä ei kuivateta eikä siihen lisätä mitään.

Hoitoturpeen terapeuttinen vaikutus perustuu korkeaan lämpötilaan, turpeen antiseptiseen vaikutukseen ja turpeessa olevien biologisten ainesosien aktivoivaan vaikutukseen. Tärkeimmät terapeuttiset aineet ovat humushapot sekä fulvohapot. Lisäksi turve sisältää monia ihoa hoitavia aineita, kuten kuparia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä. Turvekylvyn lämpötila kiihdyttää verenkiertoa ja aktivoi aineenvaihduntaa.

Turvehoitolassa elämyksiä ja hemmottelua

Seinäjoella sijaitsevassa Siniristihoitolassa on tarjolla yli 20 erilaista turvehoitomuotoa. Suurimpaan turvesaunaan mahtuu kerralla nelisenkymmentä henkeä. Lisäksi vieressä on jättimäinen ”kannibaalipata”, jonne mennään kylpemään turvekääreet päällä. Yhteistyötä on pyritty tekemään mm. paikallisten hotellien kanssa myymällä turvehoito- ja hotellipaketteja.

Siniristihoitolan toimitusjohtaja Hannu Ruhan mukaan turvekylvyistä ja -hoidoista on saatu todella myönteistä palautetta. Hoitolan suosituin hoito on ollut kokovartalokääre, jossa turvetta levitetään niskasta ja hartioista alaspäin kunnes asiakas on kaulasta varpaisiin turpeen peitossa. Hoitoon menee tunti. Myös turpeella tehtävät hieronnat ovat suosittuja. Etukäteen Ruhat olivat arvioineet eläkeläisten olevan suurin asiakasryhmä, mutta yllättäen suuri osa asiakkaista on ollut nuoria, ja hoitolassa onkin järjestetty parhaimpana vuonna n. 70 polttarit. Tärkeimpänä markkinointivälineenä Hannu Ruha toteaa olevan internetin sekä puskaradion. Perinteinen markkinointi ei aina ole tuonut toivottuja tuloksia.

Hoitoturvetta viedään tällä hetkellä kahdeksaan maahan. Mielenkiintoisimpana alueena Hannu Ruha mainitsee Japanin, jossa arvostetaan puhtaita, luonnonmukaisia tuotteita. Veljekset ovat myös tehneet Ranskan markkinoille opetusvideon turpeen avulla tehtävästä puolihieronnasta. Hannu sanoo hoitoturvealan jääneen Keski-Euroopassa paikoilleen, eikä uusia hoitomuotoja ole siellä kehitetty samalla tavalla kuten Suomessa on tehty. Hän pitää vientityötä silti haastavana, ja yritys on joutunut oppimaan monia asioita kantapään kautta. Uusien ja tehokkaampien vientikanavien kautta olisi mahdollisuus kehittää tuotemyyntiä pidemmälle.

Hannu Ruha toteaa yritysavustusten saamisen olleen vaikeaa heidän yritykselleen, ja esim. Tekesin tuen kaatuneen viime metreillä huolimatta suuresta potentiaalista mitä yrityksellä ja alalla on. Tulevaisuuden näkymistä puhuttaessa hän painottaa koulutuksen merkitystä toimialalle. Turpeen kanssa toimiminen vaatii opettelua. Veljekset ovatkin olleet aktiivisesti organisoimassa koulutusverkkoa sekä järjestäneet turvehoitokursseja ympäri Suomea esim. maatilamatkailuyrittäjille. Koulutus ja tuotemyynti kulkevat osittain myös käsikädessä.


Lisätiedot:

www.lehtopeat.com

Hannu Ruha, Siniristi Oy
puh.0400 866208
hannu.ruha@siniristi.inet.fi

Heikki Ruha, Ruhajoki Oy
puh. 06-533 1182, 0400 267 401
heikki.ruha@lehtopeat.com

 
Copyright © 2005 Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry