etusivulle etusivulle
etusivulle haku yhteystiedot

Wästikivi Oy

Ilkka Tuomaala louhi Längelmäellä fylliittiä eli savikiilleliusketta tarkoituksenaan myydä laattakiveä mm. pihapoluille. Kiinnostus hiomakiviä kohtaan heräsi, kun tuttava kertoi kivilaadun hiovasta ominaisuudesta ja siitä, mistä kovasinkiven tunnistaa. Laattakivisuonen osoittautuessa liian kapeaksi kannattavaan liuskekivitoimintaan, Tuomaala alkoi kiinnostua enemmän ja enemmän kovasinkivistä.

Aluksi hän teki muutamia mallikiviä ja testautti niitä henkilöillä, jotka ammatikseen käyttävät puusepäntyökaluja ja veitsiä. Kivi saikin erittäin myönteisen vastaanoton. Tämä rohkaisi Tuomaalaa aloittamaan pienimuotoisen hiomakivivalmistuksen. Ensimmäiset hiomakivensä hän hioi rivitaloasunnossaan v. 1994. Pitkän sairausloman aikana hänellä tarjoutui mahdollisuus suunnitella omaa mallistoaan pidemmälle.
Osaavat Kädet -projektin kautta Ilkka pääsi edullisesti mukaan messuille ja totesi asiakaskysynnän sekä kiinnostuksen hänen valmistamiaan tuotteita kohtaan olevan olemassa. ”Markkinoilla ei pysty toimimaan huonolla kivellä”, Tuomaala huomauttaa.

Kiven valinta ja muotoilu on käsityötä. Moska ja kiila ovat edelleen tärkeimmät työkalut, kun isosta kivestä lohkotaan laattoja. Tämän jälkeen kivi sahataan timanttiteräisellä sahalla ja hiotaan muotoonsa. Itse kunnostamalla ja korjaamalla käytettyjä koneita Tuomaala on säästänyt tarvittavissa laitehankinnoissa. Toimintaa varten hän on myös käynyt räjäyttäjäkurssin. Hiomakivien nahkaiset ja puiset tupet tulevat muilta yrittäjiltä, mikä mahdollistaa omassa työssä keskittymisen kivimateriaaliin.

Kivestä on moneksi

Kivi on erittäin toimiva veitsin teroittajana, koska erikokoiset hiovat kiteet mahdollistavat sen, että jopa tylsästä fileerausveitsestä saadaan riittävän terävä samalla kivellä. Kiven erilaiset muotoilut mahdollistavat myös juustohöylän, viikatteen tai vaikkapa saksien teroittamisen. ”Hyvän purevan hiomakiven pitää olla riittävän pehmoinen, eikä se saa tukkeutua ruosteisestakaan puukonterästä”, Ilkka kertoo. ”Kivessä ei myöskään saa olla kovia kohtia, jotka jäävät koholle hiottaessa”. Kivi sopii monille ammatti- ja harrastajaryhmille kokeista ja perheenäideistä erämiehiin ja kalastajiin. Hiomakiviä on käytetty lisäksi laskettelusuksien- ja lautojen kanttien teroittamiseen.

Tuomaala on kehittänyt vuosien saatossa savikiilleliuskeesta myös muita tuotteita. Hän on valmistanut mm. kivisiä, soivia tuulikelloja. ”Kivi on erikoinen myös siinä mielessä, että ilman kosteus vaikuttaa sen sointiin: matalapaine laskee kiven sointia ja korkeapaine nostaa sitä”, Ilkka sanoo. Tämän lisäksi hän on valmistanut kivestä kaulakoruja, kynttilänjalkoja sekä jalkapohjia hoitavia, raspitettuja hiomakiviä.

Hyödyntämätöntä potentiaalia

Tuomaalan mukaan fylliitti on harvinainen materiaali, jota tulisi tutkia ja hyödyntää enemmän. Hiomakivien valmistuksella on 400-vuotinen perinne, jonka viimeinen jatkaja hän on toistaiseksi. Längelmäellä, nykyisin Orivedellä kuntaliitoksen jälkeen, on jo varhain tunnettu hiomakivi ja sen erikoinen ominaisuus. Ruotsalainen vuoritutkija Ulrik Rubenschöld kertoi jo v. 1737 kirjeessään, että Längelmäellä kyläläiset kävivät vaihtokauppaa lähikuntien kanssa luonnonkivellä, jota he kutsuivat Löytäneen vesikiveksi. 1800-luvun loppupuolella Vinkiänkoskeen rakennettiin 4-kivinen hiomo, joka toi tehdasmaisuutta hiomakiven valmistukseen. Näin kivistä saatiin tietynkokoisia ja -mallisia. Toiminta jatkui sotiin asti, ja parhaimmillaan hiomakiven valmistuksessa ja louhimisessa arvellaan olleen mukana jopa 25 yritystä. Alan työllistävä vaikutus oli suuri. Pikkuhiljaa teollisuuden tuotteet valtasivat hiomakivialaa niiden alempien tuotantokustannuksien takia ja kovasinkiviteollisuus tyrehtyi miltei täysin.

Wästikivi Oy on pieni perheyritys, ja Ilkka sanoo toiminnan kautta saatavan lähinnä sivutuloja. Kuten historia osoittaa, alalla olisi kuitenkin paljon laajempaa potentiaalia. Ilkka kertoo saavansa internetin kautta kiinnostuneita kyselyjä tuotteistaan, ja yrityksellä on pienimuotoista vientiä mm. Yhdysvaltoihin. Ilkka on lisäksi käynyt 7-8 muun suomalaisyrityksen kanssa Berliinissä messuilla, joilla saksalaisten vastaanotto tuotetta kohtaan oli kielimuurista huolimatta hyvä.

Ilkka sanoo kaipaavansa käsityöalalle enemmän markkinointi-, myynti- ja jakeluosaamista sekä henkilöitä, joilla olisi mahdollisuus keskittyä näihin asioihin. Tämä antaisi käsityöyrittäjille mahdollisuuden keskittyä tuotantoon sekä tuotekehitykseen. Hän myös toivoo valtion taholta aktiivisempaa roolia käsityöyritysten ja pienten pajojen esiin nostamisessa
ja kasvuun johdattelussa. Arvonlisäveroa tulisi myös hänen mukaansa alentaa.

LISÄTIEDOT:

Ilkka Tuomaala/ Wästikivi Oy
Ruovedenkuja 3, 35300 Orivesi
Gsm 0400 739 259
www.wastikivi.fi
wastikivi@kolumbus.fi

 
Copyright © 2005 Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry